Brasilia 2/2, Rio de Janeiro

RIIIIIOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO! Vihdoin saavuttiin sinne, ai että mikä mesta! 

Olin varannut majoituksen Wave -hostellista, suosittelen! Hyvä sijainti, aamupala kuuluu hintaan ja henkilökunta on superystävällistä. Paikkaa pyöritti sekalainen sakki paikallisia ja ei-paikallisia nuoria. Esimerkiksi kaksi ranskalaista tyyppiä olivat olleet reilaamassa Etelä-Amerikassa ja jääneet vaan töihin tonne hostelliin, samoin kun oli tehnyt yksi Argentiinalainen mimmi. Aika huippua!

Wawe -hostellin viihtyisän boheemi oleskelutila

Mietin muutamia ehdottomasti Riossa näkemisen arvoisia paikkoja. Ainakin Copacabana ja Ipanema -rannat sekä rantabulevardi on ehdottomasti koettava, samoin kun Escadaria Selaronin katubileet Lapan kaupungisosassa, sekä tietysti on nähtävä mielettömät maisemat koko kaupungin ylle tuolta Cristo Redentore patsaalta. Ihan vaan kaupungilla hengailu ja ihmisten tuijottelu on niin viihdyttävää, että siihen saa kulumaan päiviä. Uruguaiana -nimiseltä alueelta löytyy paljon pieniä katuputiikkeja, jos ja kun shopittaminen kiinnostelee. Ois ollut tosi hienoa myös päästä katsomaan joku futisottelu kuuluisalle Maracana -stadionille, mutta se oli nyt valitettavasti remontissa eikä päästy edes kurkistamaan sisälle. Jos sellaseen tulee mahdollisuus ni ehdottomasti "to do" -listalle!

Eri paikkoihin kulkeminen onnistuu hyvin julkisilla kulkuvälineillä; bussit ja metro on tosi helppoja käyttää ja suhteellisen luotettavia. Välimatkat on pitkiä tässä miljoonakaupungissa, joten jalkaisin ei pärjää millään. 

Huolimatta kaikesta varoittelusta ja kauhutarinoista Rio ei näyttäytynyt mulle millään tavalla vaarallisena paikkana. Päivisin liikuin paljon rannoilla ja kaupungilla yksin, eikä ollut yhtään turvaton olo. Iltaisin humpalle lähdettiin tietty porukalla, eikä silloinkaan kyllä käynyt mielessä, että kohta voisi jotain käydä. Kuitenkin maassa kauemmin olleet oli omakohtaisesti tai läheisen kaverin kautta kokeneet vaikka minkämoisia vaaratilanteita, ja esimerkiksi mun yksin metrossa kulkemista ne vähän kauhisteli. En mä tietenkään siellä kulkenu aivan idioottimaisesti kaatokännissä timantteja heilutellen. Ihan normaali järki päässä ja vähän ympäristöä tsekkaillen tuntui pärjäävän oikeen hyvin. Toki mulla on varmasti ollut myös rutkasti onnea mukana, kun mitään ei oo sattunut. *Koputan puuta.

Jos jotain turvallisuusvinkkejä voisi tähän heittää, niin ainakin se, että pimeällä kannattaa kulkea vain vilkkaimmilla kaduilla ja aina jonkun kanssa. Caipirinha on petollista ja sitä myydään vaan hiton isoissa mukeissa, mikä helposti vie meidät suomituristit heikoille jäille. Rahaa ja koruja ei kannata pitää näkösällä ja tavaroita ei saa jättää missään vartioimatta, ei rannalla, ravintolassa, lentokentällä, missään. Toki esim. Copacabanan ranta ja suuri osa kaupunkia on aika metrilleen valvontakameroitettu, joten näpistelijät ja muut häröilijät jää usein kiinni, mutta en lähtis leikkimään. Kun mä pyysin yhtä perhettä vahtimaan rantsussa mun laukkua kun menin uimaan, niin paljastui että ollaankin samasta kaupungista täältä kotisuomesta lähtöisin! Jyväskylä yhdistää, vaikka maailman toisella puolen :D 

Copacabana! Taustalla näkyy myös Sokeritoppavuori.

Ipanema beach

Näissä portaissa on kuvattu jokainen maailman maa omaan laattaansa.

Katutaidetta Lapassa

Uruguaianan shoppailukaduilta löytyi vaikka mitä.

Yksi asia, mistä tykkäsin Brasiliassa kovasti, oli se, että ostokset sai tehdä rauhassa. Vaikka turisteille suunnattuja matkamuistomyymälöitä ja katukauppiaita kyllä löytyy, ei kukaan tule nykimään hihasta tai tuputtamaan, eikä Brasiliassa ole tinkimiskulttuuria. Kaikella on kaikille sama hinta, ja takseissa mittarit. Hintataso on Suomeen verrattuna hieman halvempi, riippuen tuotteista. Esimerkiksi vaatteet ja kengät ovat selvästi halvempia, kun taas ruoka ja asuminen ovat vain hitusen halvempaa kuin Suomessa.

Brasiliassa jopa mallinukeilla on kontti kunnossa.

Maracana -areena on melkoisen massiivinen pytinki.

Peruspäivällinen

Rio on aivan valtava kaupunki.

Cristo Redentore, majesteettisen kokoinen!

Brasilialaiset olivat mielettömän energinen, iloinen, ystävällinen ja ihastuttava kansa. Vaikka maan vaaroista puhutaan mitä tahansa, niin mä suosittelen jokaista ehdottomasti kokemaan avoimesti tän uskomattoman kulttuurin omin aistein. Mieletön maa, mielettömän upeat ihmiset, I love it!

♥ Minski, kuumasta sambahuumasta