Mihin mä menen?

Vajaat kolme viikkoa lähtöön. Rokotukset hoidettu, passi löydetty, lentoliput kunnossa, kämpän jälleenvuokraus hyvällä mallilla ja tuhat muuta pikkuasiaa joko työn alla tai ainakin to do -listalla. Silti oma pää ei ole ihan vielä tässä kaikessa mukana. En voi käsittää, että ihan pian oon jossain kaukana tekemässä jotain mistä mulla ei ole vielä hajuakaan. 

Mulla on takana ihan mielettömän ihana kesä, enkä oo vielä valmis päästämään siitä irti. Tosi haikeaa, vaikka samalla tiedän että tää kesähän loppuu täällä ja jatkuu siellä mihin mä menen. Jotenkin lähdöt on vaan mulle joka kerta ihan supervaikeita, riippumatta mistä ja minne. Toisaalta, onhan tässä VIELÄ melkein kolme viikkoa aikaa. Muhammad Alin sanoin, "Don't count the days, make the days count". 

Mutta nyt tän postauksen varsinaiseen pointtiin! Yhtenä kesäisenä aamuyönä auringon noustessa Töölön kivitalokujille kävin keskustelun, jonka jälkeen pohdin, että vois olla paikallaan ylipäänsä kertoa missä Kambodza sijaitsee. Se ei ole esim. Afrikassa tai Saudi Arabian naapurimaa, vaikka ei nekään veikkaukset ihan täysin huonoja olleet. Samalla pallolla kuitenkin. Mutta tässä pieni selvennys asiaan.

Tuonne mä menen, Thaimaan, Laosin ja Vietnamin keskelle.

Aluksi majailen hetken Kambodzan pääkaupungissa Phnom Penhissä,
mutta mun varsinainen koti tulee olemaan Battambangissa.

Vaikka Wikipedia on tietolähteenä joskus hiukan arveluttava, saa sieltä kuitenkin ihan hyvän pintaraapaisun Kambodzaan. Itse tykkäsin myös Kilroyn sivuista, mistä löytyy vähän reippureissaajapainotteisempi versio. 

Mun mielestä on aina tosi tärkeää tietää edes vähän mihin on menossa ja selvittää paitsi maan nykytilannetta, myös historiaa. Tosiasiahan se on, että historia vaikuttaa kaikkeen nykypäivänäkin. Oman kokemuksen mukaan menneisyyden tunteminen on erityisen merkittävää kehitysmaissa, koska monesti nykytilaan johtaneet asiat ovat siellä melkolailla lähimenneisyyttä, yhä kipeitä ja iholla. 

Kambodzan historia on verinen ja kamala. Vietnamin sota, sisällissodat ja hirmuhallinnot ovat jättäneet syvät arvet, jotka ovat yhä erittäin näkyvissä. Kambodza on yksi maailman köyhimmistä maista, ja siellä on edelleen miljoonia räjähtämättömiä maamiinoja joihin menehtyy vuosittain satoja ihmisiä.

Yksi eniten mua koskettaneista tapahtumista on Punaisten Khmerien johtajan Pol Potin 1970-luvun lopulla toteuttamat hirmuteot, esimerkiksi opettajien, lääkäreiden ja insinöörien järjestelmällinen lahtaaminen. Nämä tapahtumat ovat yhtenä syynä maan heikkoon sivistyksen ja koulutuksen tasoon, mikä taas liittyy vahvasti siihen, miksi Opettajat ilman rajoja toimii maassa ja miksi minullakin on kädessäni lentolippu ja työsopimus.

Että sellasta tällä kertaa. Hei se piti vielä kertoa, että töiden alettua voit lukea vähän virallisempia (hehe, varmasti) blogitekstejä täältä! Seuraa järjestöä myös Facebookissa :)

♥ Minski, elokuun tunnelmissa